Minä elin aina samaa päivää
Ikävöin betonin harmaata ikävää
Odotin elämän antavan enemmän,
kuin unia toivoa täynnä
ja taidon herätä aina samaan huomiseen
Sinä puhuit aina vieraista maista
Meistä kivisillä teillä tuulisin illoin
Silloin kuin satoi vettä ja elämä koivissa
kipinöi luuvalon lailla
Vierailla mailla kuljit silmin suljetuin
Lainatuin lausein me puhuimme vapaudesta
Elämän janoa itkimme omin kyynelin
Sinä lauloit aina lempein sävelin
Aina hymy huulin uusista ystävistä
Silloin kuin ihmiskunta teki kuolemaa
Sinä puhuit elämästä,
kirkkaista väreistä kerroit silmin suljetuin
Lainatuin lausein me puhuimme vapaudesta
Elämän janoa itkimme omin kyynelin
Lainatuin lausein me puhuimme vapaudesta
Elämän janoa itkimme omin kyynelin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti