Kurkku karheena.
Ja samaan aikaan hukkuminen päällä..
Kyllästyttää tää ainainen sama elämän tilanne.
Nyt on vuos mennyt kohta ihan ohi
ja mitään ei oo tapahtunu..
plöäh..
Antaa olla.
Voin vaan elää siinä toivossa että
joku aamu heräänki siihen että joku
(oma urhollinen prinssini)
pussailee mua ja toivottaa hyvää huomenta..
(Eikä siis parisuhde asiat ole ainut asia
edelleenkään mikä mun elämässä mättää,
mutta siitä vois vaikka alottaa.
Koska kaipaan sitä tunnetta..
Se että olis joku joka välittää
ja josta voisit välittää..........)
Niin ja en heräis siitä "todellisuudesta",
vaikka kuinka nipistelisin itteeni :D
haha.
Ainahan sitä saa toivoa..
Kiitti vaan.
Eniten kolhas.
Nytki vaan vollaas taas kotona..
Oon niin väsyny että ihan sama
mitä tapahtuu niin itkettää..
patonki palaa uunissa = maailman loppu.
Se on sitä ku kaikki menee pieleen :)
Tarviisin itelleni jonku "elämän tarkotuksen"
tai jonkun ilon lähteen..
Ei se aina ilahduta että lähtee juomaan..
Vaikka sillonkin on hauskaa ja tulee
tanssittua henkesä edestä ja näkee ihaniakin
ihmisiä ja saa vähän kontaktia muuhunki maailmaan,
ku neljän seinän sisällä istumiseen tietokoneen kanssa..
Kaipaan kosketusta..
Ah. Niin turhaahan sitä on tänne itkeä.
Mutta sillon ku olen alunperin aloittanut
kirjoittamisen niin aloitin ihan vaan oman
mielenterveyden takia..
En sen takia että haluaisin tulla kuuluksi,
tai sen takia että haluaisin kertoa kaikki
aisat välttämättä julkisesti.
On vaan tarves purkaa tunteitaan ja tuntemuksiaan.
Jostain syystä se on ollut helpompaa tehdä näin,
vaikka vaihtoehtona olis että kirjottaisin paperille
ja säilytäisin kotona jossain lukkolaatikossa.
Hyvää yötä maailma ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti