Life is good..
hmm..
Mulle on tapahtunu varmaan jotain..
Haha..
Tässä se taas meni yks viikonloppu,
jota niin innolla odotin jo viime sunnuntaina..
öö..
Perjantai ei menny ihan suunnitelmien mukaan,
mutta ei mitään, ainakin alku ilta oli mukava..
Loppu illasta ei sen enempää kun asiat on keskusteltu jo..
ettei tule tikkua silmään :D
Paitsi sen verran pitää kirjoittaa ylös että
olen joutunut pettymään tai oikeastaan yllätyin/hämmennyin...
Luulin olevani perillä omista tuntemuksistani..
Ja asenteeni on ollut ns. hälläväliä tästä ei mennä ku eteenpäin..
Pakko myöntää että muhun sattui kun
jouduin näkemään tyypin lähtevän 'toisen' matkaan..
Varsinkin sen jälkeen kun minä hyvää hyvyyttäni (:D)
(ja joo tuo naurava vaan ihan sen takia,
että tuntuu tyhmältä 'ylistää' itteensä)
jäin auttamaan kadonneiden roinien metsästyksessä yms.
Kylmä ja kova ulkokuoreni ei kuitenkaan ihan täysin pettänyt
vielä siinä tilanteessa kun kävin halaamassa ja sanon koitahan pärjäillä..
Vasta kun olen turvallisesti tien toisella puolella hajoan totaallisesti..
Seurauksena sammuin kadulle.........................
Onnekseni joku kävi tökkimässä mut ylös..
(mulla ei siis ole mitään hajua kauan olin siinä ollut,
mutta kadut oli ainakin ihan tyhjät..)
Se henkilö sanoi että
mun olis parempi nousta ennen ku poliisit tulee hakee mua..
Säikähin totaallisesti koska oleetin kai olevani jo kotona~
ja nanosekunnissa nousin ylös ja lähdin juoksu jalkaa kotia..
Olisin ehkä voinut kiittää.......
Mokasin totaallisesti kaiken tuona pirullisena perjantaina..
Siis _ihan kaiken..
En haluis nähä nimeltä mainitsemattomia henkilöitä
vähään aikaan koska mua hävettää oma käytös..
tai se etten ole käyttäytynyt ollenkaan :D
Muisti kuvat on aika hatarat ja silmät oli niin vettyneet..
Jos joku tulee hymyssä suin moikkaamaan,
miksi en ole voinut moikata takaisin.
Jos joku viittoo tanssilattialla että tule tänne meidän kanssa
(olin siis yksin tanssimassa),
niin miksi katson silmiin, käännän päätä ja lähden pois..
Koska tottakai olisin halunnut hymyillä takasin ja moikata,
ja tottakai olisin mielelläni mennyt tanssimaan..
Koska taidan olla kylmä ja välinpitämätön ämmä..?
Itse jääkuningatar.
Minkä takia odotin viikonloppua niin paljon
ja sitten en osaa käyttäytyä kuin ihminen...
Onko mua voinut hävettää niin paljon julkisella paikalla
itkeminen että on pitänyt ruveta koppavaksi siinä samalla..
Ja nyt näitä hetkiä muistellessani taisin
unohtaa miksi se elämä oli niin ihanaa..
No lauantai meni täysin pedin pohjalla..
Hyvä kun pysty sormia liikuttaa..
Nii no sain myös puhelun..
Eräs yllämainittu henkilö soitti että oli nukkunut käytävässä..
(Onhan se hienoa kuulla että nukkuu mielummin käytävässä
kun mun sohvalla.. mutta ehkä olen nainen ja
väänsin tästäkin nyt isomman asian..
Siis ihan vaan pääni sisällä väänsin asiaa)
Musta oli kuitenkin kiva kuulla sen ääntä,
ja taisin mä muutamalle jutulle nauraakkin..
Mutta se osoittaakin vaan mun luonteen heikkoutta..
Harmittaa
kaikki..
Tänään kuitenkin koin olevani täysin onnellinen..
Hämmensin sillä vielä lisää itteäni..
Tällä hetkellä olen enemmänkin ehkä alakuloinen,
koska on taas paljon ajatuksia....
mutta se onnellisuus mitä tänään koin
sitä ei voi kukaan multa viedä pois!
Sunnuntai onnellisuus on harvinaista!
Tuon yhtäkkisen onnellisuuden tunteen jälkeen
Rentouduttiin kaverin kanssa ja katseltiin leffoja
Ja tietty syötiin mässyä!!
:)
...............
Nyt enää kuus työpäivää jälellä..
Vähän pelottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti