En vaan oo jaksanu tai kerenny..
Elämä on ollu vähän vuoristorataa,
jos niin voi sanoa.

Kuvotan itseäni. Säännöllisin väliajoin.
Eikä ihminen voi olla kaunis jos on
näin suuri itsetunto ongelma..
En usko itseeni..
Olen odottanut yhtä päivää kuin kuuta nousevaa..
Mutta nyt tahdon vain hautautua peittojen alle ja kuolla..
En halua kokea taas toiseksi jäämistä,
tai mitään muutakaan hylkäystä..
Pidän itseäni ihan tyhmänä..
Ei pitäis koskaan elää tunteilla..
En usko saavani omille tunteille vastinetta..
Joten toivoisin että voisin unohtaa koko jutun..
Miksi mulla on niin kauniita ja sosiaalisia kavereita..
Ihania ihmisiähän ne on..
Koen vaan olevani ihan hirviö niiden rinnalla..

Meen tekee ruokaa ja katson töllöö..
Ei jaksais olla edes tämmönen angsti..
HAHAHAHA!
Tai joo sanotaan vielä..
Tänään oli töissä niin sellanen fiilis että olis ollu
pakko saada kuunnella beatlesia!



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti