Oon vaan niin epävarma siitä mitä muut ajattelee..
Ja siinä jo mennään mönkään..
Tässä tilanteessa pitäis vaan ajatella itteään..
Siis siinä mielessä että ei pitäis välittää muiden
ajatuksista vaan olla rohkeesti oma ittensä..
Mut jotenki ollaan kai tultu siihen pisteeseen,
että koen taas olevani hirviö ja ajan tahalleen
ihmisiä pois mun läheltä vaikka en tahtois..
Tai en tiiä ehkä kaikki vaan kieroutuu mun pään sisällä~








Voiko kaivata sellaista ihmistä jota ei edes kunnolla tunne?
Onko se noloa myöntää..
Siis että kaipaa jotain ihmistä jota ei kunnolla tunne..
Voiko sen sanoa sille ihmiselle päin näköä...?
ÄH. No en ikinä kehtais..
Sit vaan olisin kotona ja pyörisin tuskissani ku miettisin,
että se pitäis mua nyt ihan tyhmänä.. huoh..
Niin ja tässä kodittumuuden uhkakin edessä..
Toivottavasti ei kuitenkaan!
Toivottavasti löytyy sopiva kolo missä asustaa..
Alkaa jo riittää kaikki nää painajaiset..

Yritän saada itelleni vähän tol(kk)ua päähän..
Ja sitä kautta yrittäisin rentoutua ja nauttia välillä elämästä..
Peace Man!
