sunnuntai 30. tammikuuta 2011

"Can we pretend that airplanes in the night sky are like shooting stars?"

we heart it

Viime keskiviikko pääs kyllä yllättämään mut aikalailla.
En oo ku kerran aikasemmin käyny jyväskylässä
yksin baarissa.
Mutta nyt sitte lähin..
ja nyt olen hämmentyny..

Koska olin jo kerennyt ajatella että yks jätkä
on vaan ihan liian..
öö miten sen nyt sanois..
itteään täynnä... tai jotain sellasta..
Viitaten siihen että luulisin itestäni liikoja..
Oli siis ihan mukava ilta..
Ja pitää muistaa aina se tunne mikä sillon
oli ku heräs sen vierestä, syleilystä
ja eikä se työntäny sua pois.
Vaikka tämä saattoikin jäädä vain
tämmöseks yhden yön halailuks.. En tiiä..
Vähän ehkä haikee mieli mut toisaalta
antaa asioiden mennä omalla painollaan..
Sen näkee sitten ku seuraavan kerran vahingossa
törmätään että moikataanko me edes toisillemme..

Kyllä mulla on käyny mielessä muutaman kerran
sellanen miete että onkohan se kertaakaan edes
ajatellut mua sen jälkeen ku lähin sen luonta,
ja jos on niin mitä se on ajatellut...
Minä en voi ainakaan kieltää ettenkö olis
muutamaan otteeseen ajatellut ja
miettinyt että mitä häh..



Kaikista rankinta on se että me vaan oltiin,
poltettiin tupakkaa kuunneltiin musiikkia ja
se näytti koneelta jotain videopätkiä ja vähän
halailtiin ja pussailtiin ja nukuttiin lähekkäin..


onpas musta tullu lässynlää..

I could really use a wish right now.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti